..jatketaan vielä vanhoista kuvista ja jutuista.

Eli jossain vaiheessa tuli sitten se vaihe kun poitsu oppi istumaan hienosti itse ilman tukea. Tähän saakka syöttäminen oli tapahtunut Aarnon joko köllien sitterissä tai sitten jonkun sylissä istuen. Olimme jo päättäneet, että hankimme Stokken Tripp trapin syöttöluoliksi. Tuoli toimii samalla periaatteella kuin Stokken kantoreppu, josta kerroin aiemmin. Eli sitä mukaa kun lapsi kasvaa saa tuolia säädettyä isommalle lapselle sopivaksi, kunnes lopulta se sopii vaikka aikuisen istuttavaksi. Tuoli ei siis jää koskaan käyttökelvottomaksi. (Kokemus opetti, että myös turvahenkselit oli hankittava meidän kiipeilijälle.) Loistava ostos, vaikkakin värin olisi ehkä voinut valita toisin. Ruoka ei nimittäin aina päädy sinne pikkuiseen suuhun...

Tripp Trapp

Lököilyhetki

Hannan ja Kain lahja, Kullero Kirahvi on rakas <3

Helmikuun paikkeilla uskalsimme koikeilla siis myös rattaissa istumista ainaisen makoilun sijaan. Kovin näyttää vielä hukkuvan vaunujen uumeniin.. Näin on kuitenkin mukava matkustaa kun näkeekin jotain.

Lisää kuvateksti

27.4.

Tää blogin pitämien oli ihan hyvä idea... :D Hehee. Noniin. Eli nyt mennään sit jo tosi lujaa verrattuna puolenvuoden etanavauhtiin. Aarno konttaa vauhdikkaasti, nousee tukeavasten seisomaan ja on oppinut myös laskeutumaan turvallisesti takas lattialle. Poika myös kävelee ylpeänä kunhan saa muutaman aikuisen sormen tuekseen. Uusimpana juttuna on tullut hurjasti uusia äänteitä ja äänneryöpyt kuullostaa kovasti jo oikeilta sanoilta kuten tietenkin äiti ja välillä myös isi. Hiukset on kasvanut noitten 6kk kuvien jälkeen hurjasti. Ei sitä itse ole edes tajunnut vasta nyt kun katseli tuota edllistä päivitystä. Hampaita on jo 6. Alhaalla kaksi ja ylhäällä neljä. Lisää on tulossa...kuolaa valuu ja sormet käy jatkuvasti hieromassa ikeniä.

Paino on edelleen käyrien mukaan alhainen, mutta en enää osaa ottaa siitä stressiä. Poika syö kuitenkin niin isoja annoksia ja on muuten niin täydellisen terve ja iloinen, ettei pieni laihuus haittaa. :D

Odotan niiiiiin innolla kesää! Kevät täällä jo on (tiedoksi Perho-perheelleni)! Mutta kesällä sitten Aarno on jo sen verran isompi kuin viime kesänä, että nyt voidaan tehdä kaikkea kivaa yhdessä. Käydä rannalla kahlaimenassa, makoilla/leikkiä viltin päällä, keinua puistojen vauvakeinuissa.. Ja ennen kaikkea voidaan kyläillä tuffan, enojen ja "uusien" tätien luona!!!!!!!<3 JEE!

Hypätäänpäs sitten ajassa taaksepäin. Jouluun. Aarno pääsi jouluevankeliuun pikkuenkeliksi.

Jotain myssykokeiluja